Lauantaina oli vuorossa Vantaan näyttely, jonne matkasimme Santeri veljen kanssa. Vantaalle ajellessani ajattelin, että jaahas, nyt taidamme kastua ja kunnolla, pilvet näyttivät nimittäin vähän uhkaavilta. Saatuani leirin pystyyn alkoikin satamaan, mutta onneksi sade loppui ennen kuin edes kunnolla alkoi, joten pysyimme kuivina. Sateenvarjo nimittäin unohtui kotiin.. Tuomari oli hieman myöhässä, mutta aika meni nopeasti jutellessa ja kuulumisia vaihdellessa. Kehässä Dara seisoi ja liikkui mukavasti ja innokkaasti, tuomari Sara Nordin tykkäsi neidistä kovasti ja saimmekin ERI1 ja SA. Ensimmäinen SA !!! Kun parasnarttu kilpailu alkoi, silloin kävi jo vähän jännittämään, emmehän olleet ikinä päässeet virallisissa kisoissa näin pitkälle. Päätin pyyhkiä jännityksen pois mielestä ja keskittyä vain siihen, että koira seisoo yhtä nätisti ja juoksee innokkaasti aivan kuten hetkeä aikaisemmin. Luokassa oli neljä narttua, lopulta sijoituimme neljänneksi ja kotiinviemiseksi saimme vara-SERTin sekä hyvän arvostelun. Ihaka ensimmäinen vaaleansininen ruusuke antoi lisäpotkua tuleviin näyttelyihin ja uskoa siihen, että kyllä se oikea SERTi vielä tulla tupsahtaa, kunhan neiti on valmis.
Sievistely ja siveellinen käyttäytyminen näyttelyissä on rankkaa reippaalle walesilaiselle nuorukaiselle, jo matkalla neiti veteli sikeitä ja sama homma jatkui myös kotona. Illalla kävimme kuitenkin vielä verkkaisella lenkillä ja jatkoimme ansaittuja unia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti