tiistai 5. lokakuuta 2010

Kertaus on opintojen äiti

Tänään kertasimme edellisillä kerroilla opittuja asioita, maahan menoa, maassa ja odota, seisomista, katsekontaktia, sivulle ja seuraa. Neiti oli todella vastaanottavalla tuulella, tosin maahan meno jäi könötysvaiheeseen muutamaa onnistumista lukuun ottamatta. Johan sitä kastetta alkoikin nousemaan maan syövereistä siihen aikaan illasta sen verran, joten vaaleanpunaista masunahkaa ei tosiaan voinut kastella.. Taidamme harjoitella vastaisuudessa maahan menoa märällä alustalla enemmän ja enemmän jotta neiti hienohelma tottuu siihen. Lopuksi päästimme koirat totuttuun tapaan kirmaamaan keskenään, vauhtia riitti tälläkin kertaa ihan riittämiin.

Johtuiko hyvin onnistuneet treenit tähtikarttojen oikeasta asennosta suhteessa kuuhun vai siitä, että otin mukaani naksuttimen, joka tuntuu meillä kyllä toimivan. Tästä kerrasta tosiaan jäi sellainen vaikutelma, että kyllä tuo pentu sittenkin on oppinut jotain ja tulee oppimaan.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti