Kävimme tässä yksi päivä Daran kanssa tutustumassa takapihamme takana olevaan metsään. Siellä oli paljon mielenkiintoisia asioita kuten käpynöitä, risuja, juuria, kantoja, kiviä, hurjan paljon erilaisia hajuja ja mustikoita. Lintuja se kuunteli luppakorvat höröllä, mutta sen suurempaa mielenkiintoa ne eivät herättäneet. Odotan innolla ensimmäisen rusakon/citykanin kohtaamista tahi fasaanin, jotka tallustelevat toistaiseksi aika rauhassa myöskin näillä kulmilla.
Ensimmäinen kohtaaminen tulevan lenkkikaverin Muskan kanssa on myöskin tapahtunut, kun Muska tuli tervehtimään meitä iltalenkillään. Daraa hieman jännitti tuo "iso musta koira", no sileäkarvainen noutaja on varmasti walesin alusta todella iso. Pienen hetken päästä Dara rohkaisi mielensä ja otti kontaktia Muskaan, Muska neiti ei tosin ollut huomaavinaankaan naama kohti hyppivästä pennusta vaan katseli arvokkaasti toisaalle. Kunnes Muskan uteliaisuus lopulta voitti ja huomioi ympärillä riekkuvan pennun, josta alkoi leikki.
Uutena harjoituksena on ollut yksinolo. Ensin pentu jätettiin alakertaan ihmisten ollessa yläkerrassa ja seuraavaksi ihmiset siirtyivät ulos pennun jäädessä sisälle. Hienosti meni. Sitä kyllä harjoitellaan lähipäivinä ahkerasti lisää, koska elokuu ja paluu arkeen tapahtuvat yllättävän pian. Silloin seuraneidit kaikkoavat päiväksi pois ja pennun on selvittävä ne muutamat tunnit yskin kotona.
Iltahepulin jälkeen uni maistuu hyvin, jaksaapahan neiti herätä virkeänä aamulla kohti uusia seikkailuja.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti