Päätimme lähteä perheen kanssa veneretkelle ja tällä kertaa hieman pidemmälle, kuin edellisellä kerralla. Kotisatamassa otimme suuntimaksi saaren Stora Herrö, joka on Pentalan edustalla, Suvisaaristosta hieman Kirkkonummelle päin. Venematka oli reilut puolituntia suuntaansa, ei siis mitenkään hurjan pitkä. Hämmästyimme taas kerran, kuinka lungisti Dara matkaan suhtautui vaikka oli jonkin verran aallokkoa. Koira viihtyi hyvin pötkötellen veneen lattialla luuta kaluten tai sitten avotilassa ulkona. Saari oli idyllinen kalliosaari, siellä riitti nuuskuteltavaa pikkukoiralle. Välillä tosin oli koira napattava syliin, varsinkin alamäessä.
Dara tuli myös veteen suhteellisen rohkeasti, rohkeammin, kuin olin ajatellut. Aaltojen kanssa oli kiva leikkiä ja seurata niitä mihin ne hävisivät. Kyllä siitä vielä uimari kasvaa! Kiipeäminen, nuuskuttelu, uiminen ja Saksanpaimenkoira Aatun kanssa tutustuminen vei pennun voimat ja niinpä se ottikin kunnon tirsat laiturilla, rappusten varjossa. Sillä aikaa ihmiset nauttivat retkilounasta.
Niin koira kuin me ihmisetkin nautimme saaripäivästä. Toivottavasti ehdimme tekemään toisenkin vastaavan retken vielä tänä kesänä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti