Kevättä ilmassa ja näyttelykalenteri täyttyy hyvää vauhtia.
Kuukausi Kouvolan näyttelystä matkasimme Mäntsälän näyttelyyn Lohjalle. Mukana oli Daran sisko ja veli, joten jännättävää riitti moneen kertaan. Kehään menimme intoa ja hieman jännitystäkin puhkuen, ehkä tästä syystä neiti seisoi hieman malttamattomasti paikoillaan. Vaistosi varmaan pienen jännitykseni. Liikkeelle lähdettiin hieman jarrut pohjassa ja taakse päin kuikuillen, toisen kierroksen lopussa Dara sitten päätti pistää jarrut pohjaan ja neiti vetäisi päänsä näyttelytaluttimen läpi ja juoksi häntä iloisesti heiluen kolmannen nartun luokse tekmään tutavuutta!!! Ei hyvänen aika sentään, näyttelyssä ei voi tehdä näin… No, eipä auttanut, kuin hakea koira ja palata omalle paikalle. Siinä rytäkässä numerolappu tippui ranteeseen ja tuskanhiki puski otsalle.
Onneksi sentään koira antoi tutkia itsensä hienosti ja seisominenkin onnistui hyvin. Lopulta tuomari juoksutti meidät vielä erikseen, jotta näki koiran juoksevan niin kuin koira. Olin aivan varma, että laatuarvostelussa saamme H, mutta isoksi yllätykseksi saimme ERIn kaiken sen sähläyksen jälkeen. Tällä kertaa arvostelu alkoi ”Hyvin pentumainen juniori…” eli tämän tuomarin mukaan ei enää vauva! Kaikki sisarukset saivat ERIn hyvin samantapaisin arvosteluin.
Näyttelypäivä oli mukava ja siitä jäi luottavainen mieli. Nyt harjoittelemme juoksemista uuden näyttelytaluttimen kanssa. Tytärkin sai lelukoirilleen ihan ihkaoman taluttimen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti