Sataa sata ropisee… vaan eipä haittaa, koira autoon ja suuntima kohti Tapiolaa. No, eihän sitä vettä nyt kaatamalla tullut, mutta ripsotteli kummiskin. Pentukoulussa saimmekin sitten aika intensiivistä ohjausta, nimittäin paikalla ei ollut meidän lisäksi kuin villakoira. Kerrattiin viime viikkoisia asioita kuten maahan menoa ja luopumista. Uusina harjoituksina oli: ei ota, sivulle tulo, istu ja paikka, maassa ja paikka sekä seisominen. Harjoitukset onnistuivat ihan hyvin, paitsi maahan meno sekä maassa pysyminen. Neiti ei kerta kaikkiaan suostunut makaamaan märällä nurmikolla, katsoa napitti minua kuin muukalaista pää vinossa eikä ollut ymmärtävinäänkään käskyä vaikka osaa sen todella hyvin. Pari kertaa se jäi könöttämään kyynärpäitten varaan ja varmaan ajatteli, että ”kelpaako tämä”? No, ei kelvannut. Niin perso se ei ole herkuille, että ne olisivat motivoineet tarpeeksi joten sitten ei menty maahan vaan keksittiin muita juttuja. Istu ja paikka harjoitusta olemme harjoitelleet kotona paljon ja näemmä se onnistui myös ulkona hyvin. Sivulle tulo ei myöskään tuottanut ongelmia, mikä hämmästytti minua hieman. Ajattelin, että koira saattaa kiinnostua käännöksen aikana muista asioista ja unohtaa tehtävän, mutta suoritti sen mallikkaasti loppuun asti. Keskittymiskyky oli selvästi parempi kuin viime viikolla, paitsi että sade häiritsi hienohelmaa ja turkkia piti ravistella ihan koko ajan. Tuo ravistelu jatkui myös koko kotimatkan (15 min)..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti